Koulunkaynti on ollut mielessa paljon viime aikoina. Meidan poika aloittaa esikoulun ensi syksyna, viisivuotias. Paivaa on pidennetty ja aamulla bussi hakisi kahdeksalta ja iltapaivalla tulisi puoli neljalta kotiin. Tuntuu pahalta ajatella etta lapselle ei jaa lapsuutta, semmoista vapaata, rentoa, omaa rytmia noudattavaa. Lapsi oppii leikkien, jos koko paiva ollaan koulussa niin milloin jaa aikaa leikkia? Tassa kotonakin oppii yllattavan paljon ihan opettamattakin, oman kiinnostuksen mukaan. Onneksi eskari (kindergarten) ei ole pakollinen eika nyt tarvitse viela paattaa mitaan. Ehditaan leikkia ja hassutella yhdessa kotona.
No comments:
Post a Comment
Thank you for your comment!