Meille tuli viikoksi kesa. Oi sita auringon lampoa ja valoa, se pitaa panna muistiin sydamen syvyyksiin etta jaksaa taas sadepaivien ja viikkojen yli. Eilen istuin ulkona vauvan kanssa kun pojat nukkuivat paivaunia ja kaipasin kaunista, varikasta, isoa tilkkupeittoa jonka levittaa pihan kuraisen nurmikon paalle tammoisina kauniina kevaisina paivina. Sitten joskus.. se pitaisi ommella joukkotyona tyttojen kanssa etta tulisi valmiiksi.Taalla on piirretty liidulla asfalttiin, heitetty koripalloa, hypitty trampoliinilla, taytetty nukkeja vanulla, puhallettu saippuakuplia, kayty hammaslaakarissa kahdesti paivassa, valilla vaan vaihdettu kavijat.. Ollaan myoskin seurattu kolmen pesukarhun uudestaan palautumista pihalle kun naapurin koira ei ole enaa haukkumassa niita pois. Tai jospa ne ovat vain heranneet jostain metsan pesista kevatilmoille taas.
Myoskin on haaveiltu kodin kaunistamisesta, lemmikkikalasta joka elaisi yli kolme paivaa, uusista huonekaluista, kukkapurkeista ja penkeista ja muuten vaan kaikista kivoista ideoista jotka kuitenkin yleensa jaavat vain Pinterestin seinia koristelemaan tassa elamisen ohessa.
Talle illalle kuitenkin tehdaan kakku, joka koristellaan kolmella kynttilalla!
Your photos are candy for my eyes ... so beautiful.
ReplyDeleteThanks Arianne, for your kind comment. I try to capture a little bit of calmness in the middle of chaos;)
ReplyDeleteKauniita ajatuksia. Kun osaisi elää tässä hetkessä mutta kuitenkin muistaa niitä, joilla on vaikeaa. koko maailman suruja ei tarvi kantaa, mutta voimme elää mukana ainakin niiden surussa, jotka tunnemme.
ReplyDelete