Child's play

Lasten leikit ovat minun jatkuvaa viihdettä. Seuraatko sinä niitä? Meillä täällä vaihtuu koululeikit kotileikeiksi ja sitten taas kaupaksi tai leipomoksi ja siitä hevostalliksi ihan yhtäkkiä. Tänään Fiona istui penkillä kaksi kynää kädessä ja "neuloi". Pienet seuraavat ihan jatkuvasti mitä ympärillä tapahtuu ja matkivat sitä ympäristöään omissa leikeissään.

Joskus tuskastelen sitä että en saa lapsilleni ostettua tarpeeksi "kehittäviä" leluja. Semmoisia ihania käsintehtyjä, luonnonmateriaaleista, näitten kirpparilta ostettujen muovilelujen tilalle. Ihailen netissä silkkihuiveja, huovitettuja nukkeja ja puisia palapelejä. Sitten taas katson ympärilleni ja huomaan että meillä vieläkin leikitään ulkoa poimituilla tammenterhoilla, kivillä ja kävyillä. Sitruunat ovat kovassa kulussa, yhden miehen koripallopelissä. Pahvilaatikot ja pussi täynnä pennejä tuo iloa aamuleikin ajaksi ja postista tulevista mainoksista tehdään paperinukkeja ja lakanoista hääpukuja.

Lapsuudesta muistan kuinka hauskaa meillä oli leikkiä "köyhää perhettä". Silloin lähetettiin "isä" töihin koko päiväksi ja tehtiin jäniskeittoa puunpaloista. Niissä leikeissä tehtiin ja kuviteltiin kaikki itse, alusta alkaen. 

Ihastelen lasteni leikkejä ja sitä että he osaavat tehdä pienestä suurta, melkeinpä tyhjästä jotain tosi hauskaa. Siinä samalla opitaan yksinkertaisen elämän kauneutta. Sanotaan että lapsi oppii leikkien, se on kyllä ihan totta, enemmän totta kuin huomaammekaan!